Search
  • Janne

Onko ilmastonmuutos totta?

Updated: Nov 29, 2018

Ja jos ei olisikaan, onko sen niin väliä?

Jos arki ahdistaa ja kahvikaan ei saa sykettä nousemaan, kannattaa syöttää Googleen hakufraasi Flat Earth Society. Kyseessä ei ole inkvisition alajaosto Galileon ajalta, vaan aate elää ja voi hyvin herran vuonna 2018, maata kiertävän auringon alla. Flat eartherit – paremman suomennoksen puuttuessa littiäiset – voisi sivuuttaa mätäkuun juttuna, ellei hämmentävän suuri joukko muodoltaan kiistanlaisen planeetan kansalaisia ja jopa puolijulkkiksia olisi alkanut kyseenalaistaa virallista totuutta, sekä mielessään että Twitterissä.




Littiäisten ja ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kiistäjien välille ei ehkä ole reilua vetää yhtäläisyysmerkkejä, mutta samankaltaisuuksia kieltämättä löytyy. Molemmat taistelevat ponnekkaasti valtavirtaa vastaan ja ovat kärppänä todistamassa vastakkaisten todisteiden tutkimusmetodeja tarkoitushakuisiksi. Ja kun kaikki muut keinot on käytetty, tehdään paavot ja syytetään mediapeliä.





Maan muoto on melko yksinkertainen asia, ja useimmille meistä valokuva on riittävä todiste. Ilmastonmuutos on jotain aivan muuta. Sen vaikutuksista voi ottaa kuvan, jossa surullisen oloinen jääkarhu lymyilee hupenevalla jäälautalla, mutta itse ilmiöstä ei. Meidän pitää tyytyä laskelmiin, tilastoihin ja malleihin. Ne jättävät sijan epäilykselle, ja siinä missä NASAn ottama valokuva kelpaa miltei kaikille todisteeksi maan pyöreydestä, saman järjestön raportti ilmastonmuutoksesta ei tyydytä kriittisiä mieliä.


Niinpä Karbonautin mainoskampanjaakin on kommentoitu monesti lausunnolla ”Typerää ilmasto uskontoa” (sic). Tämä väittämä pitää vain puoliksi paikkansa. Typerää, ehkä; uskontoa, ei.


Usko alkaa siitä, mihin tieto loppuu. Ylösnousemus ja Sote-uudistuksen valmistuminen ovat uskonasioita, ilmastonmuutoksen syy ei ole. Ihminen joko aiheuttaa ilmastonmuutoksen tai sitten ei aiheuta. Lopullisen totuuden löytämisyrityksiä kutsutaan tieteeksi.


Mitä tiede sitten sanoo ilmastonmuutoksesta? Useiden vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan n. 97 % ilmastotieteilijöistä pitää erittäin todennäköisenä, että ihmisen toiminnalla on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Kieltämättä hieman epätyydyttävää – missä on se kuuluisa savuava ase?



"Uskoo" ken haluaa

Näin tiede kuitenkin toimii. Monimutkaisissa kysymyksissä todellisuuden parhaiten selittävä hypoteesi muodostuu vallitsevaksi, sitä koetellaan uusia havaintoja saataessa, ja riittävän todistusaineiston kautta hypoteesista saattaa tulla teoria.


Kuten suhteellisuusteoria. Äärettömän monimutkaiseksi mielletty, intuitiota vastaan sotiva ja perustavaa laatua olevia ristiriitoja sisältävä, silti tiedeyhteisön konsensuksen saavuttama. Käsi ylös jokainen, joka lähtisi kyseenalaistamaan suhteellisuusteoriaa talonpoikaisjärkeä käyttäen?


Moni on kuitenkin päättänyt ilmastonmuutoksen syiden olevan järkeiltävissä – sehän on vähän niin kuin säätila, ja muistan lapsuuden lämpimät jäätelökesät…

Järjen käyttö johtaa mm. tällaisiin päätelmiin: ”Ihmisen toiminnan osuus ilmakehään vapautuvasta hiilidioksidista on vain n. 3 %, loput tulevat luonnosta. Ei tuolla mitättömällä määrällä ole vaikutusta.” ja ”Hiilidioksidin osuus ilmasta on vain 0,04 %. Ei tuolla mitättömällä määrällä ole vaikutusta.” Numeroissa ei sinänsä ole vikaa. Päätelmät vastaavasti kertovat, miksi talonpoikaisjärjen avulla voi rakentaa leikkimökin muttei arvioida taivaankappaleiden kaasukehän olemusta.


Usein kuultu argumentti on myös, että ilmastonmuutoskriitikoiden joukosta löytyy kovia tiedemiehiä, jopa nobelisteja. Ei hätää, Martti Ahtisaari ja Al Gore eivät ole livenneet rivistä, vaan näkyvin kriitikko on Ivar Giaever, jonka nobel on fysiikasta, mikä antaa melkoisen auktoriteetin, koska ilmastonmuutoshan on fysiikkaa… tai kemiaa tai jotain sinnepäin? Taas vie talonpoikaisjärki meitä kuin mätää kukkoa. Vaikka rationaalinen ajattelu varmasti nobelistilta luontuu, kvanttimekaniikka ja ilmastotiede nyt eivät vain ole sama asia. Sekä kirurgi että psykiatri ovat lääkäreitä, mutten haluaisi jälkimmäisen suorittamaan leikkaukseen.


Yksi kiistämistaktiikka on usein siteerattujen tutkimustulosten kritisointi. Doran and Kendall Zimmerman 2009 oli tutkimus, jossa tiedemiehiltä kysyttiin näkemystä, aiheuttaako ihminen ilmaston lämpenemisen. Tämän tutkimuksen tulosta – 97 % vastasi kyllä – on näennäisen helppo kritisoida sillä, että 3 146 vastaajasta vain 79:n vastaukset huomioitiin. ”Törkeää tulosten manipulointia”, sanovat kiistäjät. Siltä todella kuulostaa, kunnes lukee asetelman loppuun oppiakseen, että nuo 79 olivat ainoat, joiden erikoisala oli ilmastotiede. Esimerkiksi taloustieteilijäparat on tuloksista sivuutettu.


Ja niin edelleen. Intenetistä tai Jenny McCarthyn sanoin ”University of Googlesta” löytää juuri sen tiedon ja ne todisteet, jonka sieltä päättää löytää.


Kyseessä on siis päätös. Jäljelle jää vain yksi kysymys: Miksi?

Mikä saa ihmisen uskomaan kykyihinsä niin rajattomasti, että hän luulee pystyvänsä itseopiskelulla ja ilman alan koulutusta löytämään totuuden erittäin monimutkaisesta aiheesta? Mikä saa hänet kyseenalaistamaan IPCC:n raportin, ilmastotieteilijöiden 97 % konsensuksen, NASAn, median ja oman hallituksensa? Motiiveja on monia, ainakin kaksi:


Ensinnäkin, tieto on nykyään kaikkien saatavilla, ja individualismi on muotia. Omiin kykyihinsä pitää kuulemma luottaa. Moderni ihminen ei ole tyhmä ja vietävissä oleva laumasielu, ja kriittisyyshän kielii älykkyydestä. Salaliittoteoriat ovat kiehtovia, ja on kutkuttavampaa veikata valtavirtaa vastaan.


Toinen mahdollinen syy on ”ilmastofasismi” – siis se kun joku kertoo jotain, josta ei tule hyvä fiilis. Päätelaitteensa kun erehtyy avaamaan, otsikot kirkuvat vaatimuksia syödä retiisejä ja romuttaa auto. Jos on pienikin mahdollisuus, että itselle mukavista asioista ei tarvitsekaan luopua, se kannattaa käyttää – vaikka kiistämällä koko ilmastonmuutoksen olemassaolo.


Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin todennäköisemmältä, että maailma on tylsä paikka. Egyptiläiset rakensivat pyramidit ilman ulkoavaruudellista apua, oikeasti Rocky häviäisi Dragolle, kuuhun todella laskeuduttiin, Illuminati ei hallitse maailmaa – ja väite ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoksesta ei ole kiinalaisten salajuoni.

Jos, ja kieltämättä kun, aihe on vielä hieman kiistanalainen, eikö kannattaisi odottaa 100 % varmuutta ennen turhaa vouhotusta? No ei pitäisi.

Vaikka ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen todennäköisyys olisi 50 %, meidän pitää toimia kuin se olisi 100 %. Jos jätämme toimimatta ja 20 vuoden kuluttua todistetaan ilmastotieteilijöiden olleen oikeassa, olemme jo myöhässä ja seuraukset vähemmän mukavia.


Entä millaisen hirviön olemme luoneet, jos elämme harhassa ja toimimme turhaan?


Olemme vähentäneet kivihiilen käyttöä aivan vääristä syistä. Ajamme autoilla, jotka eivät ole riippuvaisia saudien öljystä. Olemme vähentäneet sademetsien hakkuita ja siinä sivussa muutaman sukupuuton. Olemme istuttaneet metsät takaisin sinne, mistä ne aikanaan hakkasimme. Syömme vähemmän suonet tukkivia pihvejä, pystymme tuottamaan ruokaa useammalle ihmiselle ja käytämme vähemmän muovia.


Ei kuulosta kovin pahalta.


Janne Haila

Karbonautti 🚀

Keskustele aiheesta täällä


Kompensoi päästösi täällä


Tulossa pian: Jos ilmastonmuutos on totta, mikä on tehokkain tapa hidastaa sitä.


0 views